Vilniemen tarina

Sigurd Wettenhovi-Aspa — taiteen ja tieteen omintakeinen moniottelija

Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa (vuoteen 1939 Wetterhoff-Asp, synt. Asp; 7. toukokuuta 1870 Helsinki – 18. helmikuuta 1946 Helsinki) oli kuvataiteilija, jonka elämästä ei puuttunut väriä. Hän oli taiteilijan ammatin lisäksi kirjailija, runoilija, kielitieteilijä ja paljon muuta.

Wettenhovi-Aspan toiminnan kenttä on niin laaja, ettei sitä ole helppoa kovin lyhyesti edes kuvata, mutta renessanssi-ihminen hän oli ehdottomasti. Jo ulkoisesti pitkäpartainen ja omalaatuisesti pukeutunut Wettenhovi-Aspa erottui katukuvasta, mutta mielikuvitus ja vapaa hengenlento tekivät hänestä todellisen poikkeusyksilön.

Jälkimaailmalle tunnetumpia ovat Wettenhovi-Aspan kielitieteelliset teoriat. Hän uskoi vakaasti, että lähes kaikki sivistys oli lähtöisin Suomesta, ja että indoeurooppalaiset kielet polveutuisivat suomalais-egyptiläisestä alkukielestä, joka on samalla ihmiskunnan alkukieli. Teoriaansa Wettenhovi-Aspa kutsui ”fennoegyptologiaksi”. Wettenhovi-Aspa väitti myös, että saksalaiset olivat alun perin suomalais-ugrilaista kansaa, joka oli vuosisatojen kuluessa siirtynyt käyttämään germaanista kieltä. Wettenhovi-Aspa väitti muun muassa, että käsite ”pyramidi” tulee sanasta ”pyhät raamit”, sana ”seepra” sanasta ”seurahepo”, ruotsin kielen sana människa sanasta ”maannussija” ja niin edelleen. Lienee tarpeetonta sanoa, että varsinaisen tieteen parissa Wettenhovi ei ole koskaan ollut erityisen arvostettu. Sen sijaan hän teoriansa ovat muuten olleet mm. koululaisten suosimia.

Usein melkein hulluksi leimatulla Wettenhovi-Aspalla oli aikanaan — jollei teoreetikkona niin ainakin ihmisenä — kaksi vankkaa ystävää ja tukijaa, nimittäin Jean Sibelius ja Akseli Gallen-Kallela, joiden kanssa hän saattoi viettää hauskoja hetkiä Hotelli Kämpissä. Myöskään kuvataiteilijana Wettenhovi-Aspa ei saanut haluamaansa menestystä. Hänen symbolistiset teoksensa eivät Suomessa saavuttaneet suurta suosiota, mutta sen sijaan hänellä oli hieman parempaa kansainvälistä menestystä. Wettenhovi-Aspa oli ajan kansainvälisempiä suomalaisia, ja hän oli matkustellut ympäri maailmaa Japania myöten.

Wettenhovi-Aspan elävää, monialaista, liikkuvaa ja mielikuvituksellista persoonaa kuvaa, ettei hänestä vieläkään ole sanottu viimeistä sanaa. Hänestä on edelleen monenlaisia mielipiteitä, johon hänen monialainen, osin kiistanalainen elämäntyönsä antaa aihetta. Kukaan ei kuitenkaan ole koskaan pitänyt häntä keskivertokansalaisena tai ns. tavallisena ihmisenä.

FM Aleksi Ahtola 6.1.2018

Lisää Sigurd Wettenhovi Aspasta: Halén, Harry & Tukkinen, Tauno: Elämän ja kuoleman kello: Sigurd Wettenhovi-Aspan elämä ja teot. Helsingissä: Otava, 1984

Adolf Luomanen, Sigurd Wettenhovi-Aspa -karikatyyri, 1910. Museovirasto.
Adolf Luomanen, Sigurd Wettenhovi-Aspa -karikatyyri, 1910. Museovirasto.

"Wettenhovi-Aspa oli oman aikansa kosmopoliitti, joka matkusteli maailmalla aina Japania myöten.”

Vilniemen vanha erämaa-ateljee, purettu 1981.
Vilniemen vanha erämaa-ateljee, purettu 1981.
Erämaa-ateljee, Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton arkistokuva.
Erämaa-ateljee, Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton arkistokuva.

Tärkeän turvapaikan kansainväliselle originelli Wettenhovi-Aspalle soi hänen vuonna 1900-luvun alussa Karjalohjan rauhaan valmistunut ateljeensa, jonka hän myöhemmin vuonna 1946 testamenttasi ”Suomen Kuvaamataiteilijain Liitto ry:lle käytettäväksi etupäässä varattomien taidemaalarien kesäkotina ja myös talven aikana". Alkuperäisessä Aspan huvilassa oli alun perin omistajalleen tyypillisiä kansallisromanttisia ja orienttiin, erityisesti Egyptiin liittyviä arkkitehtuurisia elementtejä ja erikoinen sisustus.

Wettenhovi-Aspa osti syyskuussa 1898 neljän hehtaarin tilan Karjalohjan Vilniemestä. Tilan lohkominen Tölmän emätilasta suoritettiin kesäkuussa 1899. Taiteilija ryhtyi heti rakennuttamaan erämaahuvilaa kauas pääkaupungin humusta. 1890-luvulla taiteilijahuviloita nousi enemmänkin maaseudun rauhaan; Emil Wikströmin Visavuori Sääksmäelle, Pekka Halosen Halosenniemi Tuusulaan ja Akseli Gallen-Kallelan Kalela Ruovedelle. Huvilarakennus nieli kuitenkin kaikki Wettenhovi-Aspan liikenevät varat ja velkaakin täytyi ottaa. Isältään anatomian professori Georg Aspilta saadut avustukset ja Taideyhdistyksen apuraha auttoivat onneksi osaltaan ja taiteilija pääsi muuttamaan vuosisadan vaihteessa Vilniemeen. Wettenhovi-Aspa lähti vuonna 1904 pitkälle Euroopan kiertueelle, jolloin jo ennestään vähäiset varat haihtuivat hyvin pian olemattomiin ja Vilniemi oli menossa jo tuoreeltaan vasaran alle. Tiukasta tilanteesta kuitenkin selvittiin. Vilniemi oli lopullisessa asussaan vuonna 1924 luonnonpuistoineen ja ankkalampineen.

Taiteilijahuvila oli alkanut jo alkuunsa rapistua, joten Wettenhovi-Aspa remontoi sitä vuonna 1928 uuteen uskoon. Alakerrassa oli alun perin arkihuoneen lisäksi keittiö sekä makuuhuone ja yläkerrassa kymmenen metriä korkea pyramidikattoinen ateljee. Vilniemen mystikko oli suunnitellut huvilan muistuttamaan japanilaista temppeliä. Huvilaa remontoitiin perusteellisesti vielä vuonna 1938, jolloin alakertaan saatiin uusi keittiö, palvelijan kamari sekä iso kylpyhuone. Rantasauna ja pumppuhuone oli rakennettu edellisenä vuonna.

Huvilalla ei ollut kaivoa, joka haittasi eloa jonkin verran. Sähköäkään ei ollut, ainoastaan kaasu-ja öljylamppuja. Olosuhteet olivat varsinkin talvella karut. Korkea ateljee ei lämmennyt pienen kamiinan voimalla, vaan huvilan isäntä työskenteli siellä turkin kaulukset ylösnostettuina ja kintaat kädessä. Ateljee pursui tavaraa: tikkaita, telineitä, pyörillä liikkuva suuri staflia, pienempiä maalaustelineitä, tuoleja, pöytiä, piirustussalkkuja, valmiita ja kehystämistä odottavia tauluja, maalipurkkeja jne. Monelle huvila ja sen yläkerta oli varsinkin ulkoapäin mykistävä ilmestys kohotessaan varjoisan metsikön reunasta rusentaen alakertaa painonsa alle. Kansan suussa huvilaa kutsuttiinkin kahvimyllyksi. Sigurd Wettenhovi-Aspa asui ja työskenteli Vilniemen huvilallaan vielä vuonna 1945, lähes kuolemaansa saakka.

“Testamentissaan Aspa määräsi Vilniemen huvilatilan Suomen Kuvaamataiteilijain Liitto ry:lle käytettäväksi etupäässä varattomien taidemaalarien kesäkotina ja myös talven aikana.”

Sigurd Wettenhovi-Aspa kuoli helmikuussa 1946. Aspan viimeistä toivetta noudattaen kokoontui heinäkuussa 1947 Vilniemeen n. 60 hengen seurue taiteilijoita ja taiteen ystäviä tulojuhlaan ja talkoisiin, joiden aikana rakennettiin mm. huonekaluja ja korjattiin kattoa.

Vilniemessä asuivat vuosina 1947-48 kirjailija Elina Vaara miehensä Einari Wehmaksen kanssa. Vuosina 1949-51 vuokralla olivat Suomen Latu ja Koulumatkailutoimisto, jotka toivat mukanaan vilkkaan leirielämän vaelluksineen ja luokkaretkineen. Vuosina 1952-56 Vilniemeä isännöi teosofien kesäsiirtola ja vuosina 1957-61 helsinkiläinen Walldenien perhe.Turkulaiset taidemaalarit Veikko Laukkanen ja Tauno Leppänen viettivät Aspan mailla kesäpäiviä vuosina 1961-1965.

Talkoilla pystytetty tanssilava Lohjanjärven rannalla oli kovassa suosiossa. Parhaimmillaan esiintyjiä tuli Helsingistä saakka. Vilniemen mailla kuvattiin myös kohtauksia elokuviin ”Orpopojan valssi” (1949) ja ”Säkkijärven polkka” (1955).

Vähitellen huvila tuli  tiensä päähän: katto ei pitänyt lämpöä ja vesi tuhosi rakenteet. Ensin tulenteko kiellettiin ja lopulta rappeutuneessa huvilassa asuminen. Liiton kesäleireihin osallistuneet taiteilijat majoittuivat telttoihin, kun sauna oli enää ainut kunnossa oleva rakennus. Kunnan rakennustarkastaja oli todennut talon jo vuonna 1970 olleen sortumisvaarassa, joten Aspan huvila seisoi korjauskelvottomana tyhjillään 1970-luvun puolivälistä lähtien ja lopulta purettiin vuonna 81.

Vuonna 1994 SKjL rakennutti Vilniemeen Aspan työtuvaksi nimetyn saunamökin, jota myöskin Aspan ateljeeksi kutsutaan. Sitä vuokrataan taiteilijoille kesäkäyttöön ja siellä on myös järjestetty mm. ympäristötaideleirejä ja muita tapahtumia.

Uuden, ympärivuotiseen käyttöön tulevan  täysimittaisen erämaa- ateljeen rakentaminen on ollut liiton unelmana jo pitkään, jotta upean Vilniemen tilan käyttö monipuolistuisi ja palvelsi paremmin kuvataiteilijoita ja heidän sidosryhmiään.

Teksti: Harri Hirvonen

tammikuu 14, 2019